Päättäjät eivät ymmärrä sitä todellisuutta, jota lastensuojelussa joka päivä eletään

Samaan aikaa sosiaalihuollon säästöjen keskellä lasten ja nuorten hyvinvoinnin heikkeneminen näkyy useilla mittareilla, viime vuosien kehitys on ollut huolestuttava. Mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat ylikuormittuneita, mikä vaikuttaa myös lastensuojelun palveluiden kysyntään. Alaikäisten tekemät ryöstö- ja väkivaltarikokset ovat olleet kasvussa myös usean vuoden ajan.  

Lastensuojelun sosiaalityöntekijät työskentelevät lasten ja nuorten parissa, joiden haasteet ovat entistä monitahoisempia ja usein ylisukupolvisia. Jokainen lastensuojelutyötä tehnyt sosiaalityöntekijä tietää, että työskentely lastensuojelussa pitää sisällään yhteistyön tekemistä lapsen vanhempien, läheisten ja laajojen verkostojen kanssa. Kriisissä olevan lapsen tai perheen auttaminen on parhaimmillaan palkitsevaa mutta samalla se vie paljon aikaa, minkä takia on tärkeää, että lastensuojelun asiakasmäärä on erikseen määritelty.  

Päättäjien ja poliitikkojen juhlapuheissa muistetaan nostaa esille lasten- ja nuorten hyvinvointi ja ennaltaehkäisevät palvelut. Todellisuudessa lastensuojelun avohuollossa oli vuonna 2023 lapsia 38 531 lasta ja kodin ulkopuolelle sijoitettuna 17 300 lasta. Määrät ovat suuria. Samaan aikaa hyvinvointialueilla taistellaan lastensuojelun resurssien riittämättömyydestä ja alueiden pitäisi panostaa entistä enemmän kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten auttamiseen.  

Vuoden 2022 alusta tuli voimaan laki, jonka myötä sosiaalityöntekijällä sai olla vastuulla enintään 35 lasta ja vuoden 2024 alusta 30 lasta. Kyseinen laki paransi lastensuojelussa olevan asiakkaan asemaa ja paransi sosiaalityöntekijän mahdollisuuksia tehdä laadukasta sosiaalityötä. Toki 30 asiakaslasta on myös paljon, lastensuojelun asiakasmäärä tulisi rajoittaa 20-30 asiakkaaseen. Sosiaali- ja terveysministeriön lastensuojelun laatusuosituksen mukaan työntekijäresurssit suhteessa asiakasmääriin ovat yleisesti olleet riittämättömät. 

Voidaan kysyä, kuinka lastensuojelulaki, jonka tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun (417/2007) toteutuu tällä hetkellä tai puhumattakaan tilanteessa, jossa lastensuojelun asiakasmäärää muutettaisiin tai poistettaisiin kokonaan? Pelkästään keskustelu lastensuojelun asiakasmitoituksesta luopumisesta kertoo, että päättäjät eivät ymmärrä sitä todellisuutta, jota lastensuojelussa joka päivä eletään. Ratkaisuna ei myöskään ole sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusvaatimusten höllentäminen, koska lastensuojelun sosiaalityöntekijän vaativa työ vaatii yliopistotasoisen sosiaalityöntekijän koulutuksen.  

Mikäli lastensuojelun asiakasmäärä poistetaan, ei lastensuojelun sosiaalityöntekijällä ole aikaa tehdä työtään kunnolla ja moni työntekijä tulee uupumaan työtaakkansa alle. Suurimpana kärsijänä ovat lapset, nuoret sekä lapsiperheet. Onko unohdettu vuonna 2023 Joensuussa surmatun 4-vuotiaan lapsen kohtalo? Lapsiin kohdistuvat henkirikokset ovat onneksi harvinaisia mutta kuvaavat sitä vallitsevaa todellisuutta, jonka keskellä jotkut lapset joutuvat elämään. Ilman lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden pitkäjänteistä ja vaikuttavaa työtä voisi samanlaisia surullisia kohtaloita olla enemmänkin. Laadukkaan lastensuojelun järjestämiseen tarvitaan tarpeeksi resursseja, asiantuntemusta ja aikaa. On kestämätön tilanne, että säästöjä suunnitellaan kaikkien heikoimmassa asemassa olevien lasten palveluihin. Nämä ovat arvovalintoja, eivät talousvalintoja.